Haastellaan kirjoista

Tältä sivulta voit lukea lukemista harrastavien ihmisten haastatteluja. Vaikka erilaiset digitaaliset alustat tekevät kirjallisuudesta saavutettavampaa esimerkiksi äänikirjojen muodossa, on perinteisellä kirjojen lukemisella edelleen vankka kannattajakuntansa. 

Kirjallisuus koskettaa

Haastateltavana Mervi Eskelinen, toiminnanjohtaja Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastusta. Hänen kirjallisuusmeriiteikseen voisi mainita oman kotikirjaston, joka sisältää tuhansia kirjoja sekä sen, että Mervi oli vuonna 2013  Finlandia Junior -raadin puheenjohtaja!

Lukemaan oppiminen ja kirjoihin tutustuminen

Siihen aikaan, kun olin lapsi, ei ollut esikoulua tai muuta vastaavaa, joten opin lukemaan koulussa. En ollut innostunut koululainen, kun kotona olisi ollut paljon mukavaa tekemistä. Seurasin, kun minua kaksi vuotta vanhempi sisko opetteli kirjaimia Savon Sanomien kuolinilmoituksista. Niissä oli isot ja selkeälukuiset kirjaimet, joita oli helppo lukea. Minua ei kiinnostanut lukemaan oppiminen ennen koulua, vaan pidin enemmän kuvien katselemisesta lastenkirjoista. Lapsuuden kodissa meillä oli paljon kirjoja ja postissa tuli myös Aku Ankka. Vanhemmat olivat myös innokkaita lukijoita, vaikka eivät meille iltasatua lukeneetkaan.

Kirjat kuuluivat vahvasti lapsuuteeni, saimme kirjoja joululahjoiksi ja ala-asteella oli koulukirjasto sekä säännöllisesti vieraileva kirjastoauto. Lainasimme niin paljon kirjoja, että niitä piti piilotella vanhemmilta. Kesäisin nukuimme aitan vintillä, jossa luimme salaa. Ikkunasta tuli valonkajastus, joka mahdollisti lukemisen. Luin paljon. Yksi suosikeista oli Valitut Palat, jossa oli mukavia lyhyitä tarinoita. Muuten lukemiseen ei tahtonut löytyä aikaa, koska maatalossa riitti työtä. Aina kun oli mahdollista, olin nenä kiinni kirjassa.

Heti, kun sain omaa rahaa, ostin kirjoja. Varsinkin opiskeluaikana Jyväskylässä divarit vetivät puoleensa, jolloin kirjojen ostaminen repesi liitoksistaan. Voinkin sanoa olevani kirjahamstrari. Olen huono kirjojen lainaaja, haluan ostaa itselleni kirjoja. Rakastan kirjastoja, rakastan kirjakauppoja ja rakastan omistaa kirjoja. Tässä olen hyvin epäekologinen, että omistan paljon kirjoja. Sanotaankin, että minulla on Lapinlahden sivukirjasto kotona, Horsmanmäellä. Kuulen ihmettelyjä, että mihinkäs kirjat joutuvat, jos muutat täältä pois?

Lukemisen merkityksellisyys

Lukemisella on monenlaisia merkityksiä: rentoutuminen, hyvinvointi, matkustaminen muissa maailmoissa, vahvasti eläytyminen, ihan kuin elokuvien ja sarjojenkin kohdalla. Elän vahvasti kirjan tarinaa, enkä voi laskea sitä käsistäni. Kerran valvoin yhden yön läpeensä, koska silloinen kirja oli vain luettava loppuun, enkä voinut jättää sitä kesken. Tuo kirja oli Anni Kytömäen Kultarinta.

En osaa sanoa, mikä olisi minulle merkittävin kirja. Tiettyihin elämäntapahtumiin liittyy omat kirjansa. Joidenkin pariin palaan surun hetkellä, useimmat näistä ovat runokirjoja. Mainittakoon yhtenä Koivuntuohirunoja -tunnustuksellisia tarinoita metsistä ja puista. Usein esiin nousee joku kirja, jonka ehdottomasti haluan. Niitä on valtavasti, sekä lasten, nuorten kuin taidekirjoja, viimeisimpänä metsäkirjat. Minulla on tuhansia kirjoja, kymmeniä hyllymetrejä. Olisin voinut ruveta kirjastonhoitajaksi, että olisin voinut lajitella kirjoja osastoihin. Minusta on ihanaa järjestellä oman kirjaston kirjoja!

Lukemattomia kirjoja

Viimeisin kirja, jonka luin oli Kirahvin sydän on tavattoman suuri, sen on kirjoittanut Sofia Chanfreau. Joskus kirjat eivät vain osu oikeaan kohtaan, joten niiden pariin on palattava myöhemmin, silloin ne puhuttelevat eri lailla. Tällä hetkellä yöpöydälläni on Maja Lundenin ilmastokvartetin kolmas osa. Kirjan lukemista on vaikea aloittaa, koska edellinen osa kosketti todella syvältä ja kokonaisvaltaisesti. Vaikka se teki minut toisinaan surulliseksi ja jopa ahdistuneeksi, en voinut lopettaa lukemista koska tarina oli kiehtova ja teksti taitavasti kirjoitettu.

On vaikea antaa kirjoista yleissuositusta, koska jokaisen pitää itse kaivautua kirjojen maailmaan ja hullaantua niistä. Löytää se, mikä koskettaa sinun sisintäsi. Meitä koskettaa erilaiset tekstit ja erilaiset tarinat. Toisinaan haluan itsekin lukea fiktiivistä tarinaa ja taas toisinaan täyttä faktatietoa. Viime vuonna uppouduin arkkitehti Wivi Lönnin elämään, jolloin luin hänestä kirjoitettuja tietokirjoja sekä kaunokirjallisuutta. Kyse on siitä, mitä sinä haluat ja tarvitset juuri siinä hetkessä, jokainen kyllä löytää oman suosikkinsa.

Ilman lukutaitoa ei pärjää

Ranys Tuunainen, Lapinlahden Aseman käsityöpuodin yrittäjä, joka opettaa Sonkajärven kansalaisopistossa
kudontaa sekä tutustuttaa villiyrtteihin. Hän lukee vuodessa vähintään satakunta kirjaa ja pitää
erityisesti fantasiakirjallisuudesta.

Lukemaan opetteleminen oli hieno juttu

Opin lukemaan kuusivuotiaana, vuosi ennen koulun aloitusta. Minua otti päähän se, että
vanhemmat eivät lukeneet minulle tekstejä television animaatiosarjoista, joten aloin itse
opettelemaan kirjaimia isoveljen Aapisesta. Kiersin aapisen kanssa ja kyselin, että mikä kirjain
mikäkin oli. Jossain vaiheessa lukeminen avautua ja onkin ollut siitä asti mukana. Lapsuuden
kodissani minulle kyllä luettiin, mutta aikuiset olivat niin hitaita, että aloin lukemaan mieluummin itse, koska olin nopeampi.
Ilman lukutaitoa tässä maailmassa ei pärjää. Sitä tarvitsee joka paikassa koko ajan. Lukeminen
merkitseekin paljon, en osaa eritellä, että mitä. Se on ollut lukemaan oppimisen jälkeen
elämäntapa. Lukemalla kirjoihin pääsee sisälle ja samalla lomalle. Myös työn puolesta tulee
luettua erilaisia tietokirjoja. Kirjojen lisäksi luen yllättävän paljon netistä, vaikka en e-kirjoja
käytäkään. Käyn paljon kirjastossa ja ostan kirjoja kirpputoreilta tai antikvariaateista. Jos haluan jonkun kirjan, niin tilaan sen netistä, mieluiten sielläkin antikvariaatista. Usein etsimistäni kirjoista ovat painokset loppu, joten niitä voi olla vaikea löytää.

Romantiikkaa, dekkareita ja fantasiaa

Mieluiten luen kotona sängyn päällä mukavassa asennossa. Toki luettua tulee paljon
muuallakin, missä kirjoja sattuu olemaan. Luen montaa kirjaa yhtä aikaa ja luettua tulee
päivittäin. Iltaisin luen, että aivot saavat lepoa ja saan unenpäästä kiinni. Lukemalla kevyttä
kirjallisuutta, saan katkaistua päivän ajatukset, haastavammat kirjat ovat muihin aikoihin.
Valitsen iltalukemisen romantiikan hyllystä, koska ne vievät täysin toiseen maailmaan eivätkä
sijoitu nykypäivään. Olen niin ehdollistunut romanttisten kirjojen lukemiseen ennen nukkumaan menoa, että jos luen niitä johonkin muuhun aikaan minua alkaa väsyttämään. Iltalukemiseksi sopii myös dekkarit, ne eivät aina välttämättä toimi yhtä hyvin, koska niihin sisältyy aina jännitysmomentti. Usein kirjojen tapahtumat siirtyvät myös uniin.
Tällä hetkellä lukuvuorossa on Herbjorg Wassmon Seitsemäs kohtaaminen. Se ei ole kirja,
jonka normaalisti valitsisin iltalukemiseksi, vaan se valikoitui siksi, että olin unohtanut käydä
kirjastossa ja lukemattomat kirjani olivat loppu. Tämän kirjan olin ostanut aiemmin kirpputorilta ja ajattelin, että se voisi sopia iltalukemiseksi tarinansa vuoksi. Siinä on erittäin mielenkiintoinen taidemaailmaan sijoittuva tarina miehestä ja naisesta, jotka kaipaavat toisiaan pitkin elämäänsä, vaikka ovat kohdanneet vain lyhyesti. En ole vielä päässyt kirjassa loppuun, mutta uskoisin, että he vielä kohtaavat uudestaan. Tätä kirjaa en aio jättää kesken.

Tykkään lukea fantasiakirjallisuutta. Sitä on monenlaista, taistelufantasiaa, vakavahenkisempää, kuten Tolkien ja huumoria sisältävää fantasiaa, kuten Pratchettilla. Yksi merkittävimmistä kirjoista, joita olen lukenut, onkin Terry Pratchettin ja Neil Gaimanin yhteistyössä kirjoittama romaani Hyviä enteitä. Kirja on tavallaan kevyttä fantasiaa, mutta siihen on taitavasti piilotettu yhteiskuntakritiikki pohjajuonteisiin. Se on myös erittäin hauska, siinä saa käyttää aivoja eikä sitä tarvitse lukea otsa kurtussa. Kirjassa on siis monta hyvää juttua. Yksi mieleenpainuvimmista
kirjojen hahmoista on Pratchettin kirjoissa esiintyvä Muori Säävirkku. Pratchettin kirjoissa on
asiaa, ne ovat viihdyttäviä ja aktivoivat aivoja. Suosittelen niitä ihmisille, jotka haluavat tutustua
fantasiaan ja haluavat lukea hauskaa kirjallisuutta, jossa on mukana myös asiaa. Mainitsemisen
arvoisia ovat myös keskiaikaa sijoittuvat Ken Follettin Taivaan pilarit ja Maailma vailla loppua.
Voin suositella myös niitä, mikäli ei pelkää isoja kirjoja. Taivaan pilarit kirja on joskus valittu
myös maailman toiseksi parhaaksi kirjaksi.